|
Työvoimatoimiston uusilla hankkeilla vaikuttavuutta! |
|
Kirjoittanut Altti Arjatsalo
|
 Rovaniemen työvoimatoimiston alueella, Rovaniemen ja Ranuan seudulla,
oli tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita noin 4000, joka on n. 700
vähemmän kuin vuosi sitten. Kehitys on siis ollut erittäin myönteinen..
Työvoimatoimistolla on käynnistynyt useita uusia hankkeita ja se tekee
jatkuvaa yhteistyötä työnantajien ja ammattioppilaitosten kanssa
työmarkkinoiden toimivuuden turvaamiseksi.
Työttömien lukumäärässä eivät ole mukana osa-aikatyöntekijät, keikkatyöläiset ja muuten työllistyneet tai palkkatuella työllistetyt. Heitä on lähes yhtä paljon kuin täysin ilman työtä olevia. Työvoimatoimiston työntekijät tekevät vaativaa työtä yhdessä asiakkaiden kanssa. Työ on suunnitelmallista, eri toimenpiteiden monipuolista käyttöä ja kaiken toiminnan tavoitteena on työmarkkinoille sijoittuminen.
Helmikuun lopussa päättyi pari vuotta käynnissä ollut Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama Tikas-hanke, joka oli suunnattu teollisuus- ja palvelualojen työnantajille ja alle 35-vuotiaille työttömille ammatillisen koulutuksen omaaville työntekijöille. Hankkeen avulla parannettiin näiden alojen nuorten sijoittumista työmarkkinoille.
– Hankkeen kautta on järjestetty lisää koulutusta sekä harjoittelua ja pyritty sijoittamaan projektiin osallistuneita vakinaisesti työhön. Kyseisillä aloilla oli runsaasti koulutettuja työttömiä, joista osa saatiin tehostetuin toimenpitein työllistettyä. Tikas-hankkeella saatiin hyviä onnistumisia paljonkin, kertoo Rovaniemen työvoimatoimiston apulaistoimistonjohtaja Ilkka Kanniainen.
Ennakointi-hankkeella kartoitetaan tulevaisuutta
– Alkuvuodesta käynnistyi ennakointi-hanke “Tulevaisuuden työmarkkinat Rovaseudulla”. Hankkeessa lähdetään hyvin systemaattisesti kartoittamaan eri toimialojen tulevaisuudennäkymiä Rovaniemellä ja Ranualla.
Ilkka Kanniainen toteaa, että työelämässä ollaan nyt suurten muutosten edessä jo pelkästään eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden takia. Työpaikkoja tulee vapautumaan runsaasti, mutta kukaan ei tiedä, otetaanko niihin kaikkiin samanlaisen ammatin omaava henkilö. Käynnistyvällä hankkeella selvitetään tätäkin asiaa.
– Tämä tapahtuu lähinnä työnantajayhteistyön kautta. Lähdemme hankkimaan konkreettista tietoa työelämästä, siitä miten tällä alueella työmarkkinat tulevat muuttumaan. Minkälaisia työpaikkoja tulee avautumaan ja minkälaisia vaatimuksia niissä tulee olemaan. Tietoa tarvitsemme me itse, mutta yhtä tärkeää se on työnhakijoillemme sekä kouluttajille. Näillä tiedoilla voimme kohdistaa omat toimenpiteemme oikein ja saada valmiiksi koulutettuja työttömiä sijoittumaan heille sopiviin tehtäviin.
Kanniaisen mukaan on vielä arvoitus kuinka suuri uhka eläkeikäisten työmarkkinoilta poistuminen todellisuudessa on. Kun työvoiman saatavuus heikkenee, yrityksissä tullaan ilmeisesti tekemään ratkaisuja sen suhteen, kuinka suurella työvoimamäärällä tai työn sisältöä muuttamalla asiaa voidaan hoitaa. Käynnistyvä uusi hanke antaa vastauksia näihinkin tulevaisuuden kysymyksiin.
Ammattitaito kartoitetaan
– Meidän toinen hankkeemme liittyy hyvin keskeisesti työmarkkinoiden toimivuuteen. Virtaa varantoon –projektin avulla ähdemme tekemään työnhakijoille tietyn mallin mukaisesti osaamiskartoituksia melko laajalla rintamalla. Selvitämme mitä he todella osaavat tänä päivänä ja mitkä ovat henkilön ammatilliset ja koulutukselliset puutteet.
– Me testaamme osaamisen oikeassa työelämässä. Tästä syntyy tietoa siitä, minkälaista täydennyskoulutusta he tarvitsevat pärjätäkseen tämän päivän työelämässä ja ammatin uusissa vaatimuksissa. On usein todettu tosiasia, että ihmisen oma näkemys osaamisestaan on aivan muuta kuin mitä työnantajan vaatimus on, Kanniainen sanoo.
Yrittäjille ja työnhakijoille yhteisiä tilaisuuksia
Työvoimatoimistoilla ja yrittäjillä on yhteinen etu kyseessä, jonka vuoksi molemmat ovat halukkaita tekemään yhteistyötä keskenään.
– Työvoimatoimiston työntekijät liikkuvat nykyisin paljon yrityksissä. Meille on äärettömän tärkeää, että olemme tietoisia mitä Rovaniemellä ja Ranualla työelämässä oikeasti tapahtuu. Mitä yritykset tarvitsevat ja riittääkö työvoima. Toisaalta me tarjoamme heille näitä palveluja, mitä meillä on yrityksiä varten käytössä.
– Näihin palveluihin kuuluu rekrytointi-, koulutus- sekä tiedotuspalveluja. Meillä on erittäin hyvä sähköinen palvelujärjestelmä, joka sopii myös työpaikkatiedottamiseen. Tällä alueella palvelumme onkin ylivertaista valtakunnassa. Sen rinnalla meillä on luonnollisesti käytössä perinteinen työnvälityspalvelu, eli me haemme omasta järjestelmästämme osaavia työntekijöitä yritysten tarpeeseen.
Työvoimatoimiston työnhakukeskuksessa järjestetään runsaasti joko yrityskohtaisia tai alakohtaisia rekrytointitapahtumia. Tänä vuonna tapahtumakalenteriin lisätään myös ammatillisen koulutuksen tiedotustilaisuudet, jolloin eri oppilaitokset ja mm. oppisopimuskeskus tulevat olemaan vahvasti esillä työvoimatoimistossa.
– Nämä tapahtumat järjestetään täällä toimiston asiakaspalvelutiloissa. Tapahtumiin kutsutaan tiettyjen toimialojen yrittäjiä ja kouluttajia paikan päälle. Se on kohtaamistilanne, missä asiakkaat tapaavat tietyn alan työnantajia. Näin voidaan kätevästi luoda luontevia kontakteja työnantajien ja työnhakijoiden välille. Tapahtumat ovat saaneet hyvää palautetta molemmilta osapuolilta. Me olemme selkeästi lisänneet näitä tilaisuuksia, sanoo Ilkka Kanniainen.
Yritys-Suomi palvelujärjestelmä
Seudullisten yrityspalvelujen kehittämistä varten käynnistyi alkuvuodesta hanke, jonka keskeinen tavoite on yrittäjien ja yrittäjyyden tukeminen sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen. Rovaniemellä toiminta painottuu mm. starttirahayritysten toimintaedellytysten ja palvelutarpeiden kartoittamiseen ja sitä kautta tarvittavan tuen kohdentamiseen kyseisille yrityksille. Hankkeessa korostuu yhteistyö työvoimatoimiston, TE-keskuksen ja Rovaniemen Kehitys Oy:n välillä. Hankkeen aikana tullaan työvoimatoimiston henkilöstölle ja yrityksille toteuttamaan runsaasti yrittäjyyskoulutusta.
Rakennetyöttömille palvelukeskus
Työvoiman palvelukeskus perustettiin muutama vuosi sitten. Sen tarkoituksena on auttaa moniammatillisesti rakennetyöttömiä, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa työmarkkinoilla. Palvelukeskus koostuu työvoimatoimiston, sosiaalitoimiston ja Kelan virkailijoista. Asiakkaat palvelukeskukseen ohjautuvat näiden tahojen lähettämänä.
– Nämä tahot ottavat yhdessä asiakkaan vastaan ja keskustelussa pyritään selvittämään kokonaisvaltainen asiakkaan tilanne. Mitä kaikkea hän tarvitsee selviytyäkseen työmarkkinoilla?
– Osa näistä rakennetyöttömistä ohjautuu eläkeselvittelyihin, osa työkokeiluun ja sitä kautta kenties uudelleen koulutettavaksi. Keskeinen tavoite on löytää tästä suuresta ryhmästä henkilöt, jotka ovat eri toimenpitein kuntoutettavissa ja koulutettavissa työmarkkinoille.
Nämäkin toimenpiteet tähtäävät työvoiman riittävyyden turvaamiseen Suomessa, koska on jo selvästi nähtävissä työntekijävajaus määrätyillä ammattialoilla.
Kanniainen kertoo, että tämä on eräänlaista “yhden luukun” palvelua, mutta ennen kaikkea tällä pyritään huomioimaan työvoimapoliittiset, koulutuspoliittiset ja sosiaalipoliittiset taustat ja tekijät, joita näillä henkilöillä on. Suunnitelmat rakentuvat pitkäjänteisen työn kautta ja eri toimenpiteiden yhdistelminä.
Ammattitaidolla sijoittuu
Apulaistoimistonjohtaja Ilkka Kanniainen kertoo, että työvoimatoimiston työllistämismahdollisuudet ovat suuresti riippuvaisia siitä, kuinka tiivistä yhteistyötä työnantajien kanssa tehdään.
– Puhuttaessa Rovaniemen alueesta, alkaa täälläkin pikkuhiljaa näkyä työvoiman saatavuus- ja rekrytointiongelmien lisääntyminen. Tässä on tietynlainen paradoksi. Työttömiä on runsaasti, mutta kaikkiin avoimiin työpaikkoihin ei ole saatavissa koulutettua työvoimaa. Ilman tehokkaita toimenpiteitä tilanne tulee kärjistymään. Tämä on tulevaisuuden haaste myös työhallinnolle.
– Jos ajatellaan Lapin aluetta, tällä hetkellä on matkailukohteissa tunturialueilla avoimia työpaikkoja erittäin paljon, mutta alalle soveltuvaa työvoimaa ei ole alueelta saatavissa tarpeeksi.
– Rovaniemellä rekrytointiongelmat kohdistuvat lähinnä erityiskoulutettuihin kuten lääkäreihin mutta hoitopuolella etenkin lomantuurauksien täyttäminen on vaikeutunut. Myös rakennusalalla huippuosaajista on kovimpina rakennusaikoina tietynlaista puutetta. |
